Tunnetilat

Tunne kertoo tarpeesta - urheilemisen ilo, voittamisen riemu tai pettymyksen suru. Huippu-urheilijan tunteen taustalla on intohimo, saa tehdä sitä mitä rakastaa ja mitä parhaiten osaa. Täysillä.

Täysillä eläminen on antoisaa, mutta myös kuluttavaa. Huippu-urheilu vaatii uskallusta yrittää, innostumista ja jaksamista joka päivä. Se herättää ja antaa suuria positiivisia tunteita, mutta pettymysten myötä myös yhtä suuria negatiivisia tunteita. Onnistumisista saa nauttia ja epäonnistumiset pitää kohdata, molempien tunteiden käsittely paranee, kun ne saa jakaa jonkun kanssa.

Miltä nyt tuntuu?

Miltä nyt tuntuu? On huippu-urheilijan usein kohtaama kysymys mediassa. Vaikka tuo klassinen, parjattukin kysymys kysytään usein juuri onnistumisen tai pettymyksen hetkellä, on toimittaja usein asian ytimessä. Urheilijan tulisikin oppia tunnistamaan tunnetila, mistä oma huippusuoritus syntyy.

Huippusuoritukseen liittyy tietysti useita muitakin tekijöitä, mutta tunne jää usein liian vähälle huomiolle, vaikka siitä paljon puhutaankin. Tunnen itseni vahvaksi, juoksu tuntui rennolle, mukavan tuntuiset varusteet jne. ovat varmasti jokaiselle tuttuja ajatuksia harjoituksiin tai kilpailuihin valmistauduttaessa.

Kehity venyttämällä mukavuusaluetta

Tunne on tärkeä osa kokemusta. Tunteet ovat läsnä kaikessa tekemisessä ja niistä kiinnisaaminen auttaa itsetuntemuksessa. Tunne kertoo usein enemmän kuin tietoinen pohdinta tai ajattelu. Tunteet paljastavat olemmeko mukavuusalueella vai sen ulkopuolella.

Silloin kun liikumme omalla mukavuusaluellaamme, tunteet ovat myönteisiä ja olemme luottavaisia oman itsemme ja suorituksemme suhteen. Kun joudumme mukavuusalueen äärirajoille tai ulkopuolelle, aktivoituvat negatiivisiksi koetut tunteet kuten pelko, häpeä tai ahdistus.

Suurin osa suorituksistamme sijoittuu mukavuusalueelle. Kehittyäksesi, pitää harjoituksen ja kilpailukokemusten kautta kuitenkin koputella turva-alueen ylärajaa ja säännöllisin välein hypätä sen ulkopuolellekin.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi fyysisesti ja/tai psyykkisesti haastavampia harjoituksia, olosuhteita, vastustajia jne. On uskallettava rämpiä ja riskeerata, jotta voisi päästä eteenpäin. Muuten juuttuu lähtökuoppiin. Tähä kaikkeen liittyy paljon tunnetta ja tunteita, mutta tunteiden kohtaaminen, ymmärtäminen ja hyväksyminen on osa kehittymistä.

Tunteet kilpailusuorituksessa

Kilpailutilanteeseen liittyy useimmiten enemmän tunteita kuin harjoituksiin. Mukaan saattaa tulla jännitystä, ahdistuneisuutta, mutta toisaalta myös innostusta ja iloa. Jännitys on merkki siitä, että olemme valmiita ja virittyneitä suoritukseen. Sopiva jännitys auttaa keskittymisessä ja huomion suuntaamiseen suorituksen kannalta olennaisiin asioihin.

Jos jännitys kasvaa liiaksi ja muuttuu ahdistuneisuudeksi, suoritus yleensä kärsii. Kyse voi olla opitusta haitallisesta tavasta tai kohtuuttomista itselle asetetuista vaatimuksista. Joskus myös loukkaantumiset tai muut yllättävät elämän käänteet nostattavat epävarmuutta ja suorituspelkoa.

Suoritusta haittaava ahdistus yleensä helpottuu, kun tunnistaa sen ja uskaltaa myöntää sen sekä itselle että toisille. Samaa rataa oman pään sisällä kiertävät ajatukset yleensä vain pahentavat tilannetta. Siksi ongelmasta kannattaa puhua valmentajan, vanhempien ja ystävien kanssa. Keskustelu psyykkisen valmennuksen asiantuntijan kanssa voi tuoda myös merkittävää helpotusta ongelmaan.

Alla ex-ampuja Juha Hirvi kertoo menestymispaineista ja niiden hallinnasta.