Itsensä johtaminen

Olympiamitalisti Frankie Fredericks opasti yhdessä muiden huippu-urheiljoiden kanssa nuoria urheilijoita Singaporessa 2010. Katso Youtube-video, jossa puhutaan muun muassa itsensä johtamisesta, valintojen tekemisestä, ajankäytönhallinnasta ja reilusta pelistä.

http://www.youtube.com/watch?v=h5RrUNW55nQ&feature=player_embedded

Urheilu-ura on antoisa matka elämän taitojen oppimiseen ja itsetuntemukseen. Urheilu-uralla on mahdollista oppia tavoitteiden asettamista, sitoutunutta työntekoa, itsensä realistista arviointia, vuorovaikutustaitoja jne.

Itsensä johtaminen on harjoiteltava taito

Nuori urheilija kohtaa jo varhaisessa vaiheessa asioita, joita jotkut oppivat vasta myöhemmin elämässään, jos ollenkaan. Itsejohtaminen on kykyä tunnistaa itselle merkitykselliset asiat ja arvot. Se on myös omien ajattelu- ja toimintamallien haastamista, eli itsetuntemusta ja kykyä arvioida itseään ja omaa toimintaa.

Itsejohtaminen ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan se on taito, jossa voi kehittyä. Opettelussa tärkein työkalu on oman itsetuntemuksen kehittäminen. Itseään voi johtaa paremmin vain tuntemalla itsensä ja oppimalla kyseenalaistamaan ja haastamaan omat ajattelutapansa ja toimintansa.

Tunneäly myös fyysisen kuormituksen arvioinnin apuväline

Urheilussa haastettaan fyysisiä rajoja, mutta niiden haastamista edeltää psyykkisten rajojen tai esteiden ylittäminen. Urheilijan on ensin mahdollistettava rajan ylittäminen mielensä sisällä, ennen kuin se on mahdollista tehdä kentällä, ladulla tai radalla.

Läheisesti itsetuntemukseen liittyvä asia on tunneäly. Se on kykyä tunnistaa, ilmaista ja analysoida itsestä ja toisista ihmisistä nousevia tunteita. Erityisen tärkeää on kyky tehdä näistä tunnehavainnoista asianmukaisia päätelmiä ja säätelytoimia oman ajattelun ja toiminnan tueksi. Tunneälykäs ihminen ottaa vastuun tunteistaan, käyttää tunteita tietoisemmin ja pyrkii saamaan myönteistä lisäarvoa omista ja toisten tunteista, olivat ne sitten myönteisiä tai kielteisiä.

Urheilijalle tunteiden tunnistaminen auttaa mm. oman harjoitustilanteen kuormittavuuden tunnistamisessa. Jos mieli on maassa pidemmän aikaa eikä harjoittelu maistu, voi olla kyse yliharjoitustilasta ja -kuormituksesta. Tunteet reagoivat kehon viesteihin herkästi, jos sitä vaan malttaa kuunnella.

Rohkeutta kuunnella itseään ja kysyä apua

Urheilija todellakin tarvitsee itsejohtamista päästäkseen tavoitteisiinsa. Huipulle tähtäävän urheilijan olisi oltava oman laivansa kippari, joka asettaa tavoitteet, laatii reittisuunnitelman ja pitää laivan reitillä. Hän tarvitsee unelmia ja konkreettisia tavoitteita, hän tarvitsee kykyä nähdä, mikä kussakin tilanteessa on tärkeää ja minkälaisia valintoja kannattaa tehdä.

Urheilija tarvitsee kykyä motivoida itsensä silloinkin, kun mikään ei tunnu sujuvan. Hän tarvitsee rohkeutta tuoda itselleen hankalia asioita esille ja pyytää apua ja tukea silloin, kun kokee olevansa neuvoton. Hän tarvitsee uskallusta kuunnella itseään ja tehdä itsenäisiä ja usein myös tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja.

Urheilijan kannattaa olla avoin ja positiivisessa mielessä nöyrä. Muiden tarinoita kannattaa kuunnella ja poimia niistä viisautta itselleen. Kaikkea ei tarvitse kokeilla kantapään kautta. Urheilu-ura on tutkimusmatka, eikä huipulle ole selkeästi viitoitettua reittiä. Uskallus etsiä ja onnistumisen ilo, ovat suurimpia palkkiota urheilijan uralla.