![]() |
Aika aikaansa kutakin
Ajanhallinta on urheilijalle hyvin tärkeä urataito. Menestystoiveiden paineissa urheilijan on osattava jakaa aikansa oikein ja oikeille asioille. Ajankäytöllistä ristiriitaa syntyy helposti urheilemisen ja arjen vaatimusten ja toimien välille. Konkreettisen ajankäytön lisäksi ajanhallinta on urheilijalle myös paljolti mielenhallintaa.
Ajanhallinta
Ajankäyttö on valintoja
Urheilijat suunnittelevat harjoitteluohjelmiaan ja kilpailukalentereitaan valmentajiensa johdolla yleensä hyvin seikkaperäisesti. Kun sitten tapahtuu yllättäviä asioita, esimerkiksi loukkaantuminen, suunnitelmia muokataan uusiksi. Ohjelman laatiminen on valintoja, joissa urheilija turvaa valmentajansa asiantuntemukseen oman kokemuksensa lisäksi.
Kuinka tarkasti urheilijat suunnittelevat sitten urheilun ulkopuolista elämäänsä? Tosiasia on, että uran aikana on elettävä pitkälti urheilun ehdoilla. Urheilija tarvitsee riittävän levon ja terveellisen ravinnon säännöllisesti nautittuna.
Voiko urheilija harjoittaa perhesuunnittelua? Voiko urheilu-uran aikana tehdä jotain muuta hyödyllistä kuin vain urheilla? Tuntuuko urheilijasta siltä, että päivät valuvat käsistä toinen toistaan merkityksettömämpinä, vaikka itse urheileminen rullaisi tyydyttävästi? Miten hallita omaa aikaa niin, että voi tuntea elävänsä tasapainoista elämää?
Monia kirjoja ajanhallinnasta kirjoittanut voimavaravalmentaja Iina Rytikangas kehottaa tekemään erilaisia valintoja. Jos ei tiedä, minne on menossa, voi päätyä minne tahansa. Jos taas on tarkat suunnitelmat ja visiot siitä, mitä ja minne elämässä haluaa, ja sitten tekee tietoisia valintoja, ottaa askeleita haluamaan suuntaan, pääsee todennäköisemmin sinne minne haluaa ja saavuttaa sen, mitä haluaa.
Henkinen hyvinvointi
Ihmisen henkisen hyvinvoinnin tärkeimmät elementit ovat Rytikankaan mukaan työ, perhe, sosiaalinen elämä ja oma aika. Tarvitsemme tasapuolisesti näitä kaikkia osa-alueita voidaksemme henkisesti hyvin. Näiden elementtien kesken on vallittava hyvä tasapaino.
Varsin monille työ eli huippu-urheilijalle urheileminen vie suurimman osan ajasta ja energiasta. Tästä seuraa helposti syyllisyys ystävien ja perheen laiminlyönnistä. Tilanteet vaihtuvat omien elämänvaiheiden mukaan. Kiireisenä ihminen ei ehdi eikä jaksa myöskään riittävästi huolehtia sosiaalisista suhteistaan, jotka ovat ihmiselle sekä jatkuva ilonaihe että tärkeä turvaverkko.
Oma aika on arvokasta jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Omalla ajalla ihminen tekee juuri sitä, mistä eniten pitää. Oman ajan tekemiset auttavat myös purkamaan arkielämän paineita.
![]() |
”Yllättävää kyllä en voi sanoa suunnittelevani tarkasti elämääni. Minulla on oma toimintatapani, jonka mukaan lähtiessäni työmatkalle tiedän mitä tarvitsen harjoitteluuni. Tärkeintä on olla joustava, osata vaihtaa 20 kilometrin lenkki kuntosalipyöräilyksi ja hyväksyä tämä muutos kiukuttelematta. Joustamiskyky on avaintekijä. Lisäksi vaaditaan mielikuvitusta ja rohkeutta tehdä radikaaleja muutoksia harjoitteluun tilanteen mukaan”,
hiihtosuunnistaja Matti Keskinarkaus, Respect – Ajatuksia, esimerkkejä ja ideoita urheilijoiden urataitojen kehittämiseksi, 2010
Puhetta urheilusta
- Väitöskirja urheilijoiden persoonallisuusrakenteista: Urheilijan käsistä ei aika livahda


