Urheilija on haluttu työntekijä

Huippu-urheilu-uran myötä urheilijalla on taitoja ja ominaisuuksia sekä kontakteja, jotka auttavat erottumaan työnhakutilanteessa. Siviilityöura voi aueta urheilun parissa tai urheilun ulkopuolelle.

Jaa sivu: Facebook Twitter


Työelämä

Siviilityön aloittaminen urheilu-uran aikana tai sen jälkeinen siirtyminen uudelle työuralle voi tuntua haastavalle. Huippu-urheilun vaatimusten myötä urheilija ei saman ikäisiin työnhakijoihin verrattuna ole välttämättä uusinta koulutusta, työkokemusta tai kokemusta työnhausta.

Mikä urheilijassa kiinnostaa työnantajaa?

Urheilijalla on kuitenkin uran aikana luotuja kontakeja ja mediasta mieleen jäänyt nimi, mikä auttaa erottumaan eduksi työnhakutilanteessa. Myös huippu-urheilussa opitut taidot ja ominaisuudet auttavat urheilijaa työnhaussa ja myöhemmin menestymään työelämässä. Näitä ominaisuuksia ovat mm.

 

  • tavoitteellisuus, kunnianhimo, kurinalaisuus
  • tiimityötaidot, omatoimisuus, sosiaaliset taidot
  • paineensietokyky, työkykyisyys (fyysinen ja psyykkinen)
  • käytännön kielitaito, kulttuurituntemus
  • pitkäjänteisyys, vaikeuksien voittamiskyky
  • suhtautuminen ominaisuuksien testaukseen
  • vakuuttava esiintyminen, mediataidot
  • uuden oppimiskyky ja -halu
  • strategian luominen ja sen merkityksen ymmärtäminen
 

Hyödynnä näitä ominaisuuksia työn haussa ja työhaastatteluissa. Mitä paremmin valmistaudut, sitä paremmin onnistut. Työnhakua ja työhaastattelutilanteita voi myös harjoitella. Katso vinkkejä työhaastatteluun sivun alareunan työkaluja-osiosta.

Siviilityö urheilun parissa vai muualla?

Huippu-urheilijalle innostava siviiliura voi löytyä urheilun parista. Oman valmentautumisen myötä on herännyt kiinnostus valmentamiseen, fysioterapiaan, urheilujournalismiin, urheiluhallintoon tai johonkin muuhun urheiluun liittyvään.

Parhaimmillaan urheilija on jo uransa aikana tehnyt kiinnoksen kohdettaan tukevia opintoja, jotka edesauttavat työnhakua ja siviiliuralle siirtymistä. Urheilu-uran myötä omasta lajista on karttunut erityisosaamista. Lisäksi toimintaympäristö on tuttu ja tutut ihmiset usein auttavatkin urheilijaa työllistymään esimerkiksi seuran tai lajiliiton projekteihin ja tehtäviin.

Yhtä hyvin urheilija voi suuntautua toiselle työuralle myös urheilun ulkopuolisiin ammatteihin. Työnhakuvaiheessa kannattaa hyödyntää myös huippu-urheilu-uran oppeja, alan opintoja ja omaa kiinnostusta unohtamatta.

Joskus huippu-urheilu-ura ja siviilityöura voivat kulkea myös rinnakkain. Tämä vaatii yhteistyötä, järjestelyjä ja joustavuutta sekä urheilijalta että työnantajalta. Monesti niitä löytyy, kun oikea ajankäyttö löytyy ja molemmat työt tulevat tehdyksi. Urheilumenestys tuo arvostusta myös siviilityönantajalle.

 

Valmistaudu muutokseen

Huippu-urheilu-uralta siviilityöuralle siirtyminen on suuri muutos. Siviilityö ei ole huippu-urheilun korvike, vaikka se täyttäisi päivästä saman ajan. Huippu-urheilun jälkeinen arki on erilaista jo aikataulujen osalta, kun totuttu valmentautumisen päivärytmi vaihtuu "kahdeksasta neljään" päivätyöksi.

Vaikka nautit uudesta työstä, innostut työtehtävistä, opit ja onnistut työn parissa päivittäin, se ei vastaa huippu-urheilun kilpailujännityksestä ja onnistumisesta syntyvää adrenaliinipiikkiä. Siviilityön arki on enemmän priorisointia ja riittävää tekemistä, kuin urheilusta tuttua täysillä tekemistä ja heittäytymistä. Myös työn palkitsevuuden tunne eroaa urheilusta. Siviilityön saavutuksista tulee harvemmin suuria otsikoita.

Uusi ura

Huippu-urheilusta tutut toimintatavat ovat vahvuuksia myös työelämässä, sopivasti sovellettuna. Vaikkapa ajankäytön suunnittelu ja muutoksiin sopeutumiskyky ovat siviilityössä jaksamisen kannalta tärkeitä taitoja.

 

Muutos on haasteistaan huolimatta mahdollisuus. Uusi ura on mahdollisuus oppia ja kehittyä uudessa tehtävässä, tulla osaajaksi, ammattilaiseksi. Oman osaamisen kehittäminen, hyvä työyhteisö ja kiinnostavat työtehtävät kannustavat tekemään hyvää työtä.

 
Adeccon urasuunnittelusivusto

Olympiakomitean ja Adeccon yhteistyö

Työsuhde ja sen tuomat velvollisuudet

 

”Itse olin mukana huippu-urheilijoiden uraohjelmassa heti sen perustamisen jälkeen ja täytyy sanoa, että siitä oli todellakin konkreettista hyötyä. Sain apua urheilijalle sopivan cv:n tekemiseen ja paljon itseluottamusta käyttää urheilussa opittuja taitoja työelämän kiemuroissa. Usein sitä oli vaan hieman vähätellyt urheilun osuutta cv:ssä ja muutenkin työhön liittyvissä asioissa. Muutin Norjaan noin vuosi ohjelman alkamisen jälkeen ja kävin täälläkin Virpi Ojakangas-Palmusen kontaktien avulla Adeccon puheilla. Vaikka sen kautta en töitä saanutkaan, oli se hyvä tapa totutella työnhakuun. Nyt neljä vuotta myöhemmin olen lopettamassa aktiiviuraa ja siirtymässä työelämään täysipainoisesti. Työpaikka on valmiina ja olen saanut todeta Virpin ja muiden opit hyviksi käytännössäkin. Moni arvostaa työntekijöissä kunnianhimoisuutta, järjestelmällisyyttä ja monia niita ominaisuuksia, joita silloin joskus Adeccon uraseminaareissa painotettiin korostamaan”,
hiihtosuunnistaja Hannele Tonna, Respect – Ajatuksia, esimerkkejä ja ideoita urheilijoiden elämänhallintataitojen kehittämiseksi, 2009