Opintosuunnittelu
Opiskelupaikan valinta
Opiskelupaikan valinnassa tärkeintä on se, että oppilaitos johon haet, auttaa sinua pääsemään eteenpäin pyrkiessäsi tavoitteesi mukaiseen koulutustasoon tai ammattiin. Opiskelu sujuu paremmin, kun olet valmiiksi motivoitunut. Toisaalta jos opiskeluala ei sittenkään vastaa juuri sillä hetkellä toiveitasi, voit silti käyttää opiskelun hyödyksesi. Aina ei ole niin merkittävää minkä alan tutkinnon on opiskellut, vaan työuralla pärjäämiseen vaikuttavat myös muun muassa oma persoona, verkostot ja harrastukset. Urheilun tuoma osaaminen on urheilijalle merkittävä lisäarvo työuraa ajatellen.
Harjoittelu- ja valmennusjärjestelyt kuntoon
Huippu-urheilijan on mietittävä opiskelupaikkaa valitessaan tarkkaan myös urheiluun liittyviä tekijöitä. Opiskelupaikkakunnalta on löydyttävä hyvät harjoitteluolosuhteet ja valmennusjärjestelyjen täytyy olla kunnossa. Laadukas päivittäisvalmennus on ehdoton edellytys urheilussa kehittymiselle ja menestymiselle.
Jotkut valitsevat opiskelupaikan sillä perusteella, että voivat opiskella esimerkiksi kotoa käsin, eikä näin tarvitse vielä hankkia omaa asuntoa. Tuttujen kuvioiden jatkuminen helpottaa urheilijan elämää vaiheessa, jossa muutenkin on paljon uutta omaksuttavaa ja ”haltuun otettavaa”. Oppilaitos/asuinpaikkavalinnassa on kiinnitettävä huomiota myös välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin. Jos päivittäin kuluu runsaasti aikaa siirtymisiin tai liikkuminen hankalaa, nousee kokonaiskuormitus helposti liian suureksi.
Turvaa opiskelupaikasta
Opintoihin hakeutuminen ei ole koskaan liian myöhäistä, mutta opiskelupaikkaa korkea-asteelta kannattaa hakea heti toisen asteen jälkeen. Tällöin lukurytmi ja opiskelutekniikka ovat vielä tuoreessa muistissa. Paikkaa ei välttämättä saa ensimmäisellä yrittämällä, mutta hakukokemus auttaa seuraavalla hakukerralla. Etenkin miesurheilijoiden on syytä huomioida, että varusmiesaikana voi olla vaikea valmistautua pääsykokeisiin, joten opiskelupaikka on hyvä yrittää varmistaa jo ennen palvelukseen astumista. Opiskelupaikka on hyvä ”vakuutus”. On helpompi tehdä ratkaisuja urheilu-uran hyväksi, kun selusta on turvattu. Opintoja ei tarvitse aloittaa heti, vaan korkeakouluissa voi ilmoittautua poissaolevaksi jo ensimmäisenä vuonna.
Opintojen käytännön suunnittelu
Kun suunnitellaan opintoja käytännössä, urheilijan oma aktiivisuus on avainasemassa. Avuksi tarvitaan oppilaitoksen asiantuntijoita, ja myös valmentajan on hyvä olla ainakin alkuvaiheessa mukana. Urheilijan, valmentajan, opinto-ohjaajan ja tutor-opettajan yhteisessä suunnittelutapaamisessa luodaan keskinäinen luottamus ja yhteiset tavoitteet sekä opiskeluun että urheiluun. Ensimmäinen opintovuosi on usein uusien opiskelukäytäntöjen opettelua. Opintosuunnitelman täytyy olla realistinen, mieluummin ”vähän liian vähän kuin vähän liian paljon”. Näin varmistetaan, että aloitetut kurssit tulee suoritettua loppuun ja tentit menevät läpi. Tärkeää on myös löytää tutkinnon kannalta oleelliset ydinopinnot, jotka vaikuttavat etenemiseen sekä tunnistaa ne opinnot, jotka voi suosiolla jättää myöhemmäksi. Kokonaisopintoaika on suunniteltava riittävän pitkäksi. Tutkintojen suorittamisen tavoiteajat ovat useimmiten urheilijoille liian tiukkoja. Urheilijoiden on mahdollista saada opintoihin lisäaikaa sekä toisen asteen opinnoissa että korkea-asteella.
Lisää joustavuutta opintojen edetessä
Erityisjärjestelyjen ja joustavien opintoratkaisujen löytämisessä oppilaitoshenkilökunnalla on ratkaiseva rooli, mutta opintojen edetessä myös urheilija itse oppii kehittelemään luovia suoritustapoja. Kannattaa hyödyntää kesän opiskelu- ja tenttitarjontaa sekä etäopiskelumahdollisuuksia, joita tarjoavat oppilaitosten lisäksi avoimet yliopistot. Urheilija joutuu olemaan poissa opinnoista leirien, kisamatkojen ja kovien harjoitusjaksojen takia. Poissaolot on hyvä ennakoida ja sopia korvaamisista etukäteen. Muista, että leireilläkin voi tenttiä! Kannattaa panostaa myös siihen, että pääsee osaksi opiskeluyhteisöä. Näin oppii tuntemaan muita ja saa tarvittaessa apua myös heiltä.
Hallitse kokonaiskuormituksesi
Opiskelevan urheilijan kokonaiskuormitus nousee helposti liian korkeaksi. Siksi on tärkeää, että sekä urheilun että opiskelun kuormituspiikit ennakoidaan. On uskallettava tehdä tietoisia valintoja: välillä satsataan urheiluun ja opiskellaan vähemmän, välillä tehdään päinvastoin. Opintosuunnitelman ja ajankäyttösuunnitelman toisiinsa integroiminen ja jatkuva päivitys on suuri apu opintojen suorittamisessa. On tärkeää huomata, että monilla hyvinkin pienillä ratkaisuilla voi olla varsin kauaskantoiset seuraukset. Hyvällä suunnittelulla vältytään stressikausilta ja ikäviltä yllätyksiltä.
![]() |
”Olen tehnyt selkeän valinnan. Salibandy menee opintojen edelle. Yritän sumplia opettajien ja professoreiden kanssa aikatauluja niin, että pysyn mukana kuvioissa. Joskus se onnistuu paremmin, joskus huonommin. Paljolti se on itsestä kiinni, siitä miten onnistun esittämään asiani. Mitään ei saa olemalla passiivinen. Opiskelevia huippu-urheilijoita ymmärretään nykyään paremmin. Mutta vaivaa on nähtävä asioiden eteen”,
kauppatiet. yo ja tekniikan yo, salibandyn maailmanmestari Tero Tiitu, Respect – Ajatuksia, esimerkkejä ja ideoita urheilijoiden elämänhallintataitojen kehittämiseksi, 2009


